Delta blues

Delta blues (myös Mississippi Delta blues) on bluesmusiikin varhaisimpia tyylejä. Perinteistä delta bluesia esittää yksi henkilö — useimmiten mies — joka laulaa ja soittaa kitaraa. Sanoitukset käsittelevät esimerkiksi rakkautta, laitapuolen kulkijoita, uskontoa sekä yhteiskunnallisia aiheita. Soitossa suositaan improvisointia ja slide-kitaraa. Usein kitara- ja laulumelodiat vuorottelevat samankaltaisia sävelkulkuja toistaen.

Lajityypin nimi viittaa Deltaksi kutsuttuun alueeseen Mississippin osavaltion luoteisosassa. Lajityyppi nousi suosioon 1920- ja 1930-luvuilla ja sillä oli merkittävä vaikutus toisen maailmansodan jälkeen suurta suosiota saavuttaneisiin Chicago bluesiin, sähköbluesiin ja folk bluesiin. 1960-luvulta alkaen sen perintö on elänyt vahvana myös rockmusiikissa.